Muuttopäivä!

Tänään vaihtui siis asunto! Tulimme Emajõgi -joen toiselle puolelle, Raattuselle. Tämä on samanlainen opiskelija-asuntola kuin Peplerilläkin oli, tosin vain uudempi. Ihan kivalta on tämä kämppä vaikuttanut, ja naapuripariskuntakin on todella mukavan oloinen! Toinen pariskunta on Intiasta, ja he ovat kuulema siellä toukokuuhun asti, joten mukava että ei ole ihan 6 ihmistä tässä koko ajan kerralla. Ja pariskunnan tyttökin lähtee kohta Tallinnaan tekemään matkailualan harjoittelua, joten hiljaista on (onneksi) tässäkin asunnossa. Kuusi ihmistä pyörimässä tälläisessä pienessä kolmiossa olisi aika paljon.

Sain muuttoapua nyt entiseltä kämppikseltä Liisalta, mikä oli mukava. Saatiin kahteen pekkaan paljon joutuisammin nämä tavarat muutettua, kuin yksin olisin saanut. Vielä kun yksikön toinen henkilö on jossain Hispaniassa lokoilemassa. Että terveisiä vaan sinne aurinkorannalle;) Kävimme tavaroiden roudaamisen jälkeen syömässä siinä Metro -subipaikassa mistä kirjoitinkin aikaisemmin, kiitoksena avusta tarjosin ruuat Liisalle. Paha paikka kun se on nyt niin lähellä :D Meillä siinä hyvä pizzeria Peplerin lähellä, mutta siellä ei tullut käytyä kovin usein (lue: vain dagen efter -päivinä), mutta kun nuo subit on niin paljon "terveellisempiä", niin pitää nyt pysyä sieltä poissa parhaan mukaan mahan ja kukkaron takia.

Tässä olen tavaroita vähän laitellut, lakanat pessyt ja kaupassa käynyt. Huomenna laitan sitten loput tavarat paikoilleen. Kävin myös katsomassa tuosta lähipysäkiltä bussit, jotka menevät sairaalalle. Yksi bussi menee ihan sairaalan eteen, ja kaksi parinsadan metrin päähän. Huomenna olemme korvaklinikalla ohjaajani kanssa, ja sinnekin onneksi kiertää yksi bussi sopivasti siihen eteen.


Eilen tavaroiden pakkailuiden jälkeen kävin pienellä kävelylenkillä joella ja vanhassa kaupungissa. Kiersin katuja joita en ollut mennyt, ja jossain vaiheessa olin hieman hukassa. Mutta sitten törmäsin sattumalta Krooksiin, mikä on paikallinen rock -baari. Käytiin siellä yhtenä iltana tosiaan keikkaa katsomassa. Siitä sitten osasinkin hyvin takaisin kämpille. Tässä muutamia kuvia, oli mukava ilta-aurinko.

Estonian National Museum // Eesti Rahva Muuseum

Miia lähti eilen aamusta kohti Helsinkiä ja Espanjaa, joten vietän tällä viikon nyt vain itseni seurassa. Onhan tässä kämppiksiä onneksi ympärillä. Myös sellainen uutinen, että joudutaan tästä muuttamaan nyt tämän kuun lopussa (eli maanantaina), kun majajuhta päätti laittaa kämpän remonttiin. Tuo yksi huone, josta tyttö muutti pois on homeessa, ja onhan se kiva että kämppä menee remonttiin, mutta tuntuu vähän tyhmältä lähteä kuukauden asumisen jälkeen uuteen paikkaan. Muutamme Emajoen toiselle puolelle, mikä on yhtä kaukana keskustasta kuin tämäkin, mutta matka sairaalalle pidentyy ainakin kilometrillä. Tosi tylsää, muttei voi mitään.

Tänään lähdin joskus neljän aikaan käymään siis tuolla National Estonian Museumissa, missä siis esitellään Viron historiaa, ja yläkerrassa on vaihtelevia näyttelyitä. Sisäänpääsy molempiin oli opiskelijalta kolme euroa. Museoon kävellessäni menin ohi silmä- ja korvaklinikan, missä olin siis sen yhden viikon. Se on todella hieno vanha rakennus.

Tartu Ülikooli kõrvakliniik

Kuvia museosta:

Itseäni kiinnosti eniten alkuosa museosta, jossa oli esitelty vanhaa elämää joskus 1600-1800 luvulla. Tässä esiteltynä kalastusvälineitä.

Koristeltuja työkaluja villan keräämiseen ja työstämiseen.

Kuva vuodelta 1925, jossa nainen nyplää pitsiä.

Tää taisi olla kuva "pulmista" eli häistä. Pöydällä on koristeltuja oluttuoppeja, niitä oli myöhemmin seinällinen, todella hienoa käsityötä nekin.

Tässä esiteltynä "Rantaruotsalaisten" vaikutusta virolaiseen kulttuuriin, varsinkin Hiiumaa -saareen. Heitä tuli Viroon pitkin vuosia, välillä 1200-1500.

Virolaisia vanhan ajan lapasia.

En näköjään ottanut kuvia puvuista, mitä siellä oli. Oltiin Miian kanssa silloin ensimmäisenä viikkona käymässä Estonian National Eveningissä yhdessä pubissa, ja siellä oli perinteinen virolainen tanssiesitys, ja heillä oli perinnepuvut päällä. Laitan siitä tähän pari kuvaa.

Se oli hauska ilta. Viime torstaina olisi ollut French National Evening, ja olisi ollut todella kiva mennä sinnekin, mutta valitettavasti harjoittelu on hieman rankempaa kuin opiskelijaelämä, niin ei jaksettu vain lähteä.

Eilen ja tänään oli hyvä päivä :)

Tänään oli todella mukava päivä. Ja eilenkin oli. Kerron lyhyesti eilisestä:

Erasmusohjelma järjesti sellaisen "find local buddy" tyyppisen ohjelman, että se etsi kysymysten perusteella paikallisin buddyn. Miia kävi kahvilla oman kaverinsa kanssa, Kristinin, ja itsekin laitoin omalle kaverille viestiä FB, mutta eipä ole hänestä kuulunut. Mikä ei sinällään harmita, koska olemme tämän lyhyen ajan aikana kerenneet tutustua jo moneen mukavaan tyyppiin!

Kristin oli aiemmin pyytänyt  Miian (ja minut) luokseen viettämään iltaa ja pelailemaan pelejä keskiviikkona, kun he olivat porukalla lähdössä joihin bileisiin sitten illalla. Lähdettiin sinne bussilla joskus eilen kahdeksan aikaan. Talo, jossa Kristin asui, oli 15 kerroksinen! Ja yllätys oli mukava, kun Kristin sanoi että asui ylimmässä kerroksessa. Näkymät olivat hienot, mutta päivällä varmaan vielä upeammat. Se oli erikoinen soluasunto: siinä oli pieni eteinen joka johti suoraan keittiöön, ja molemmille puolille tuli omat "solukot", joissa oli kaksi huonetta, oma pikkueteinen, wc ja suihku. Neljä ihmistä siis jakoi sen keittiön.

Ensin pelasimme jotain nopeuspeliä, missä piti muiden kortteja katsella ja jos itsellä oli sama, napata puinen palikka pöydän keskeltä nopeammin kuin toinen. Ihan hauska peli, eikä oltu edes Miian kanssa viimeisiä, vaikka ensimmäistä kertaa pelattiin :) Syötiin, pelailtiin ja rupateltiin. Suurin osa oli virolaisia, mutta yksi saksalainen vaihtari oli myös mukana. Oli ollut kuukauden Suomessakin vaihdossa, joten osasi vähän Suomea. Oli todella mukava ilta! Mietin, että olisi mukava pitää täällä meidän kämpillä joku ilta, missä tehtäisiin vähän vaikka suomalaista ruokaa, ja opetettaisiin syömään salmiakkia (ei kuulema edes Salmari ole hyvää).

Pelattiin huojuvaa tornia :) Ei kaatunut vielä.

Tänään tuli vahvasti tunne harjoittelussa, että tämä se on mitä haluan tehdä sairaanhoitajana: anestesiahoitotyö. Mun ohjaaja on ollut eri tällä viikolla, kuin ensimmäisellä, mutta tämäkin ollut todella mukava ja hyvä ohjaamaan! Antaa paljon vastuuta, mutta opastaa tarvittaessa. Tosin, hän puhuu vain viroa mulle, mutta melko hyvin saan selvän jo. Itse yritän myös virolla (ja elekielellä) pärjätä. Tänään olimme heräämössä/leikkaukseen valmistavassa paikassa päiväkirurgiassa. Laitoin ehkä viisi tai kuusi kanyylia, yksi ei onnistunut. Sen yhden epäonnistuneen jälkeen huusin aina "Irma, tule siia!", että tulee katsomaan kanyloinnin sujuvan hyvin. Kun kysyin, että onko tämä hyvä kohta, Irma sanoi vain, että sinä se kanyloit (hyvällä tavalla). Menihän se sitten, ja tuli todella hyvä fiilis! Olen tykännyt olla täällä tosi paljon, ja harkkakin on vielä mennyt tosi hyvin. Toivottavasti jatkossakin! Tänään olisi ollut isossa leikkausyksikössä elvytystilanne. Onneksi selvisi, ja hän pääsi teholle. Se tapahtui ettevalmistusruumis ennen mitään toimenpidettä.

Ja ihanaa, että aurinko on paistanut!

Sairaalan pääovi. Sairaalassa on monta osaa, osa uudempia ja osa vanhempia. Tälläkin hetkellä taitavat rakentaa laajennusta.

Anestesiapöytä on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Itse ehkä pidän tästä vähän enemmän, koska tässä on ruiskut kätevästi pikkulokeroissa tuossa ylhäällä, ja lääkeet on noissa vetolaatikoissa alhaalla selkeästi järjestyksessä, ja kyljessä lukee tarroissa lääkkeet mitä siellä on.

Teksti varmaan ihan sekaista, kun väsyttää aika hyvin. Vielä sanottava että tänään oli tosi kiva ratsastustunti! Menin Variisalla, joka on ehkä maailman ihanin hevonen. Hypättiin 80-90 cm rataa (joo, olin melkein pissat housussa, ne esteet tuntu valtavilta!), mutta onneksi oli hyvä hevonen alla! :)

Otin yhden kuvan selästä käsin, kun olin mennyt jo oman radan. Hobune on just hyppäämässä sarjan toista estettä.

Kaksi viikkoa Tarttossa elämää takana

Niin se aika vierähtää. Kivaa on ollut ja paljon on kerennyt jo kaikkea mukavaa tapahtua, ja toivottavasti on vielä monta seikkailua edessä päin!


Siellä on tainnut Suomessakin sataa lunta, kuten täällä. Tai täällä se on enemmän tuollaista räntää. Kovasti täällä myös tuulee, vaikka sisämaassa olemme. Onneksi tuli otettua lämmin takki mukaan. Miia oli kipeä viime viikkona, ja minulla ollut nyt kurkku vähän kipeä, mutta toivottavasti ei iske flunssa päälle.

Tällä viikolla alkoi siis harjoittelu. Itse olen ollut koko viikon korvaklinikalla, mikä on ehkä parisataa metriä meidän talolta. Miia on ollut isossa sairaalassa. Olen tykännyt olla korvaklinikalla, koska se on sellainen pieni osasto: siellä on yksi heräämö/prehuone, ja neljä operaatiohuonetta. Maanantaina juttelimme anestesiaosaston päähoitajan kanssa ja kiertelimme ison sairaalan leikkausosastoa. Tiistaista perjantaihin olin sitten tosiaan oman ohjaajani Pilven kanssa korvaklinikalla. Olimme kaksi vuoroa leikkaussalissa, ja kaksi vuoroa heräämössä. Hoitajat täällä kanyloivat myös lapsipotilaita, ja kuten arvata voitte, niitä oli korvaklinikalla paljon. Itsellä vielä tekemistä aikuisten kanyloinnissa, ja Suomessa ei hoitajat yleensä lapsia edes kanyloikaan, joten olen kanyloinyt meidän aikuispotilaita.

Perjantaina meidän kansainvälisyyskoordinaattori Danel vei meitä kansainvälisiä opiskelijoita, jotka tahtoivat, Tarttussa sijaitsevaan Ice Age keskukseen (Jääaja keskus). Oli todella kiva paikka! Meitä oli siellä kansainvälisiä opiskelijoita ehkä 7, ja reissu kesti pari tuntia. Laitan tähän muutaman kuvan.

Keskus oli aivan järven rannalla. Hienot maisemat!

Mammuttifiguuri oikeassa koossaan. Mammutteja oli jääkaudella myös Virossa.

Jäljennetty luolamaalaus.

Virossa entisaikoina ihmiset metsästivät ruuaksi todennäköisesti poroja.

Tytysyt yhteiskuvassa mammutin kanssa.

Ecu tallid -paikassa ratsastustunti

Kävin ratsastustunnilla perjanataina Ecu Tallid nimisessä ratsastukoulussa. Se sijaitsee Tarttosta noin 14 km länteen päin, ja menin sinne autolla. Vähän vielä pelottaa ajaa autoa tuolla, kun hieman on liikennesäännöt erilaiset, ja opasteet, mutta onneksi sen verran paljon tullut autolla ajettua että uskaltaa tuolla mennä.

Paikka oli siistin ja mukavan oloinen. Opettaja oli unohtanut laittaa minut listaan ja hevosen millä menen. No se ei haitannut, yksi tyttö tuli auttamaan laittamaan Leonardon kuntoon, ja pääsin tunnille ihan hyvissä ajoin.

Opettaja on suomalainen, joten oli mukava että hän pystyi antamaan ohjeita myös suomeksi. Tunnillani oli lisäksi yksi toinen suomalainen tyttö, ja kaksi muuta ratsastajaa. Alussa ravailimme ja teimme ympyröitä ja voltteja, sitten muutamia siirtymiä käynnistä pysähdykseen, käyntiin ja raviin. Ravissa menimme kevyttä istuntaa, ja sitten samaa laukassa. Kun oltiin laukkailtu vähän, mentiin kolmen esteen kavalettisarjaa laukassa ja piti pysyä kevyessä istunnassa.

Oli oikein mukava tunti, tykkäsin kovasti. Loppu 10 min sai vielä ratsastaa itsenäisesti omia juttuja, yritin saada Leoa eteen alas ja vähän kevyemmäksi, mutta se oli sen verran innostunut esteistä ettei oikein rauhoittunut. Menin sitten käyntiä ja tein vähän avoa ja pohkeenväistöä, mitä se teki oikein mielellään ja todella hyvin! Opettaja sanoikin että se on paikan konkari, taisi olla 16 vuotias. Meni oikein kivasti! Muutkin hevoset menivät ihan kivasti ja osaavasti.

Kun hevoset vietiin talliin, kaviot putsattiin maneesin hiekasta ja jalustimien kumeista pyyhittiin hiekat harjalla. Varusteita pyyhkäistiin satulasaippualla hieman. Tykkäsin paikasta kyllä ihan, ajattelin aloittaa nyt käymään 2 krt viikossa, tiistaina olisi seuraava tunti. Suosittelen, jos olet Tarttossa ja haluat käydä ratsastamassa, tämä on oiva paikka!

Meidän asumus!

Niin, asumme tosiaan Miian kanssa solukolmiossa, missä on yhteinen iso keittiö, yksi vessa ja yksi suihku jaettuna mahdollisesti kuudelle hengelle. Tällä hetkellä solussa asuu viisi ihmistä. Yksi tyttö opiskelee geeni-insinööriksi (?) yliopistossa, yksi opiskelee ranskan kieltä yliopistossa ensimmäistä vuotta, ja yksi on lääkäri tekemässä Tartussa joka toinen kuukausi erikoistumisopintoja sairaalassa, mutta häntä näkyy asunnolla aika vähän. Kaksi muuta tyttöä ovat todella mukavia, he neuvovat jos on kysyttävää ja puhuvat hyvin englantia. Insinööriksi opiskeleva muuttaa ensi kuun alusta toiseen asuntoon. Toivottavasti saamme tilalle yhtä mukavan tyypi! Yritämme Miian kanssa kovasti oppia sitä eestin keeltä, joten yritämme käyttää mahdollisimman paljon virolaisia ilmauksia, vaikka helpompaa olisi tietenkin hoitaa kaikki englanniksi. Koko ajan oppii uusia sanoja, joten kyllä se siitä lähtee sujumaan. Kaupassa asioidessakin ymmärtää jo vähän.

Tässä muutama kuva meidän asunnosta:

Minun nurkkaus huoneesta. Vasemmalla näkyy vaatekaappi, molemmilla on onneksi omat vaatekaapit.

Yhteinen keittiö. Bussipysäkkikin on lähellä.

Vasemmalla näkyvä laite ei ole mikro, vaan asunnon uuni. Mikroa meillä ei ole, ja koska uunikin on noin pieni, tulee ruoka tehtyä hellalla pääosin.

Miian nurkkaus.

Kouluhommia ja kalligrafiaa

Eilen olikin ahkera päivä, kun käytiin kirjoittamassa vuokrasopimus toimistolla. Käytiin sen jälkeen syömässä subway -sämpylät paikassa nimeltä Metro, joka oli ihan siinä toimiston vieressä. Oli edulliset ja hyvät subit! Lisäksi nähtiin mainos jostain naistenpäivän pippaloista, joihin voisi mennä katselemaan paikallista yöelämää sitten lauantaina.

Käytiin myös muutamalla kirpparilla. Joku päivä voisi tehdä Tartun kirppareista jonkun blogipostauksen, kun on käynyt vähän useammalla kirpparilla. Täällä ne on sellaisia SPR- ja Pelastusarmeijatyylisiä, joihin ihmiset tuo vanhoja vaatteita, joten kauhean hyviä tavaroita ei välttämättä ole, osa ei niin halpojakaan. Katsellaan vielä jos joku kiva kirppari tulisi vastaan. Löysin sinisen H&M:n villatakin ja nahkalaukun, mitkä olikin ihan tarpeellisia ostoksia.

Illalla käytiin lenkillä ja kokeilin uusia lenkkareita, jotka oli ihan ok kengät, kunto vaan meinas loppua. Pitää käydä vähän useammin kuin kerran puolessa vuodessa juoksemassa. Tehtiin illalla sit ruuaksi kookoskanaa riisin ja salaatin kanssa, ja lasi valkkaria. Tuli tosi hyvää :)

Omnomnom oli vähintään yhtä hyvää miltä näyttää.

Tänään tehtiin Miian kanssa yhden kurssin viimeinen kouluhomma loppuun, siinä on päivä mennytkin. Innostuin kokeilemaan kalligrafiaa (eli "kaunista kirjoitusta") ihan perustussilla, mutta pitäs ostaa ihan kunnollinen kalligrafiakynä, jossa on viistopää.

Laitoin muutaman valokuvan työpöydän päälle. Oikealla teksti minkä tein tänään.

Huomenna sitten onkin jo kolmapäev eli keskiviikko. Nähdään yhtä opettajaa huomenna, joka kertoo lisää meidän harjoittelusta :) Kohta alkaa jännittää!

Tarttossa ollaan!

Huhhuh,  reissua oli yli 12 tuntia autolla ja laivalla. Lähdettiin klo 6.30 ajelemaan Helsinkiä päin, ja joskus 19 illalla oltiin Tarttossa perillä.


Laiva, millä menimme, oli Viking Line XPRS. Heti alussa törmäsimme ihanaan Homer Simpsoniin, ja olihan sitä pakko saada yhteiskuva. Se olikin laivalla olon kohokohta, loppuaika nuokuttiin laivan hämyisessä baarissa juomassa limpskaa kuunnellen oikeastaan ihan hyvää trubaduuria, jonka jälkeen tulikin karaokea.. Mutta on se kiva, että merellä olo oikeuttaa juomaan alkoholia lauantaina aamupäivällä, koska laiva. (Vuodatuksessa ei ole katkeruutta siitä, että olin kuskina.)

Lapsia viihdyttämässä Viking Line XPRS:llä oli Homer Simpson.

Voi sanoa että pikkaisen tyttöjä nukutti siinä vaiheessa, kun oltiin perillä. Jaksettiin viimeisillä voimillamme raahata painavat matkalaukut autosta kämpille, ja laittaa lakanat petiin. Muita ei ollut kotona meidän solussa, jossa siis keittiö, vessa, kylpyhuone, kolme huonetta joissa jokaisessa kaksi asukaspaikkaa, ja enteinen.


12 tunnin reissu vaatii 12 tunnin unet. Kun heräsimme yhdeksältä lähdimme etsimään aamupalaa. Kävimme syömässä Entri -ravintolassa, jota en voi lämpimästi suositella kenellekään. Sanon vain, ettei kannata mennä. Siitä lähdimme pitkän listan kanssa kaupoille ostamaan tarvittavia ruokatavaroita ja muuta kämpille. Kävimme Rimi Supermarketissa, joka vastasi kooltaan ehkä S-Super Marketia. Kannoimme neljä kassia tavaraa, ja onneksi toinen meistä on käynyt salilla, sillä muuten ois kassit jäänyt kantamatta. Kannattas varmaan itekin alkaa vähän punttamaan tai vaihtoehtoisesti olla tökkäämättä painavat tavarat heti miesten kannettaviksi.


Söimme lounaaksi valkosipulipossua salaatin ja nuudelin kera, jonka jälkeen lähdimme (tietenkin) lisää shoppailemaan. Lähdimme autolla n. 4 km päässä olevaan ostoskeskukseen nimeltä Lõunakeskus, jonka sisällä on jääkenttä. Ostin uudet adidaksen juoksukengät. Kävimme myös törsäämässä rahaa JYSKiin, josta ostettiin vähän sisustusjuttuja huoneeseen. Huoneessa on molemmilla pöytä, työtuoli, sänky, ja hylly, joten hieman tarvi uusia juttuja. Ostimme säilytyskoreja ja muuta vastaavaa. Huomenna sitten lähdetään kirpparikierrokselle!

Uudet juoksukengät, pitää lähteä huomenna kokeilemaan :)

Minun nurkkaus. Vasemmalla vaatekaappi.

Tänään tulisi Oscar -gaalakin, mutten taida jaksaa valvoa.. Eipä niitä leffojakaan ole kerennyt katsoa montaa, 12 years a slave kerettiin Miian kanssa käydä katsomassa Suomessa. Tässä meidän talolta on matkaa leffateatteriin sata metriä, ja leffat maksaa 5,5 euroa, joten toivottavasti täällä ollessa tulisi käytyä vähän useammin leffassa kuin Suomessa.