Harjoittelu on nyt vaihtunut anestesiasta instrumenttipuoleen, ja Miia lähti teho-osastolle. Aneharjoittelusta jäi oikein hyvä mieli, ja toivon että instrumenttipuoli menee yhtä hyvin. Ohjaajani on mukava nuori hoitaja, joka haluaisi kesäksi Suomeen töihin. Kommunikointi menee suurinpiirtein niin että minä haluan puhua hänelle eestiä, ja hän minulle suomea :D Ihan kivasti on alkanut harkka!
Kaiken ahertamisen lomassa kerkesimme tekemään yhden yön visiitin viime viikonloppuna Pärnuseen, joka on Tarttosta katsottuna länteen päin noin 180 kilometriä. Varasimme hotellin torstaina ja lähdimme lauantaina ajelemaan aurinkoisessa säässä kohti määränpäätä. Hotellin nimi oli Hotel Pärnu, mikä sijaitsi ihan keskustassa. Huone oli seitsemännessä kerroksessa, mistä oli hienot näköalat. Kävimme kiertelemässä keskustassa ja pitkällä hiekkarannalla, mistä Pärnu on tunnettu. Oli kiva keli, aurinko paistoi ja oli ihan lämmintäkin. Illalla sovimme tapaamisen kahden suomalaisen vaihto-opiskelijan ja heidän tsekkiläisen vaihto-opiskelijakaverinsa kanssa. Kävimme irkkupubissa ja yhdessä toisessa raflassa, oli oikein kiva ilta. Sovimme että lähdemme sitten seuraavana päivänä kiipeilemään puihin yhteen seikkailupuistoon.
Vaikka ilta menikin aika myöhään, todella hyvä hotelliaamiainen antoi energiaa uuteen päivään. Emme olleet Miian kanssa varautuneet urheiluaktiviteetteihein, joten kävimme Humanassa ostamassa shortsit joilla olisi helpompi kiipeillä kuin farkuilla. Lähdimme sitten iltapäivällä seikkailupuistoon viidestään autolla. Valgerannan seikkluspark sijaitsi nimensä mukaisesti meren rannalla, jossa oli ihana valkoinen hiekkaranta. Meillä oli siis aivan huikeat maisema kun siellä kiipeilimme. Alussa oli hyvä opastus valjaiden käytöstä ja miten itsensä kiinnittää turvallisesti niihin vaijereihin. Sitten lähdimme kiipeilemään ja siellä menikin varmaan lähemmäksi neljä tuntia. Viimeinen rata oli 10 metrissä ja siinä vaiheessa alkoi jo itseänikin jännittämään! Ylhäällä tuuli myös aika kovaa ja alkoi olla jo nälkä, niin itse viiletin muiden edellä että pääsen nopeasti alas, ei tullut yhtään kuvaa. Kiipeilyjen jälkeen kävimme vielä syömässä Steffani -pizzeriassa, jota monet olivat kehuneet. Eikä turhaan! Pannupizza oli niin taivaallista, suosittelen itsekin sinne visiittiä jos Pärnuussa on matkalla :) Sen jälkeen sanottiin heipat kavereille ja lähdettiin Miian kanssa ajamaan Tarttoa kohti, oli pikkaisen väsy kun päästiin kymmenen aikaan kotiin, mutta oli huisin kiva reissu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti